Kirjoitus on julkaistu Verkkouutisisten blogissani 18.2.2019
Eduskunnan puhemies on päättänyt hallintovaliokunnan pyynnöstä palauttaa tiedustelulait ennen istuntokäsittelyä takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntaan lakien perustuslainmukaisuuden uudelleen arvioimiseksi. Toimi on poikkeuksellinen.
Lakiesityksen täysistunnolle valmisteleva valiokunta on velvollinen tekemään hallituksen esitykseen ne muutokset, jotka perustuslakivaliokunnan lausunnon ponnessa edellytetään tehtäväksi. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan kiinnittää huomiota myös moniin muihin seikkoihin. Substanssivaliokunta ei ole velvollinen niiden johdosta tekemään muutoksia, mutta hyvä käytäntö edellyttää, että niihin otetaan kantaa. Tässä valmistelussa valiokuntasihteeristöt tekevät tiivistä yhteistyötä.
Kun mietintövaliokunnan ehdotus täysistunnolle valmistuu, luetaan se perustuslakivaliokunnassa tarkkaan. Joskus valiokunnassa syntyy keskustelua substanssivaliokunnan tavasta poistaa perustuslaillinen ongelma. Perustuslakivaliokunta on perustuslain asiantuntija, erikoisvaliokunta taas oman toimialansa ekspertti. Siksi substanssivaliokunnalla pitää olla mahdollisuus poistaa perustuslakiongelma tarkoituksenmukaisella tavalla omaan asiantuntemukseensa perustuen.
Jos erikoisvaliokunta ei ottaisi huomioon perustuslakivaliokunnan ponnessa esitettyjä vaatimuksia, on täysin selvää, että perustuslakivaliokunta reagoisi ja epämuodollisesti ilmaisisi kantansa eduskunnan puhemiehelle ja pääsihteerille. Tämä johtaisi siihen, että puhemies ei esittelisi asiaa eduskunnan täysistunnolle.
Nyt kaksi valtiosääntötutkijaa esitti julkisuudessa väitteen, että asiantuntijavaliokunta ei ole ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksia. He perustelivat kantaansa näkemyksillä, jotka eivät sisältyneet perustuslakivaliokunnan ponteen sekä ponteen sisältyvien vaatimusten toteutustavalla. Tämä kannanotto oli voimakas epäluottamuslause eduskunnan sisäiselle valmistelulle.
Eduskunnan sisäisessä uudelleenarvioinnissa hallintovaliokunnan mietinnössä ei havaittu selkeitä ristiriitaisuuksia perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Demokratiaperiaate ja parlamentin suvereniteetti on valtiojärjestyksemme keskeisin periaate. Eduskunta päättää lainsäädännöstä.
Parlamentin valtaa rajataan kuitenkin perusoikeussäännöksillä. Perusoikeuksien ytimeen ei saa koskea ja reuna-alueilla puuttumiseen pitää olla hyvät perusteet. Perusoikeudet ovat keskenään lähes aina myös ristiriidassa keskenään. Tiedustelulaeissa on kyse oikeudesta elämään ja yksityisyyden suojasta. Kysymys on aina moraalisesta ja viime kädessä poliittisesta arvioinnista.
Suomi on länsimainen oikeusvaltio. Siksi on selvää, että ihmisoikeuksien osalta meidän tulee noudattaa niitä linjauksia, joita Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja keskeiset länsimaiset tuomioistuimet ovat tehneet.
Perusoikeusherkkyys Suomessa on hyvällä korkealla tasolla. Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen toimi hyvin niin kauan, kun asiantuntijat esittivät arvionsa valiokunnalle, missä puitteissa päätöksenteko voi tapahtua ja missä vaiheessa ylitetään perusoikeusloukkauksen raja.
Nyttemmin asiantuntijakuulemiset ovat muuttuneet yhä enemmän tutkijan oman henkilökohtaisen kannan esittelyksi. Silloin kun näitä erilaisia kantoja on riittävästi, asiantuntijajärjestelmä toimii.
Kahden valtiosääntötutkijan tweetit kuitenkin edustavat jälleen uutta muutosta perustuslakien tulkinnassa. Muutama valtiosääntötutkija on havainnut, että virkanimikkeen turvin esitetyllä väitteellä voi pyrkiä painostamaan eduskuntaa tehokkaasti ulkoparlamentaarisesti. Jo tätä ennen oli siirrytty vaiheeseen, jossa samat asiantuntijat julkistavat perustuslakivaliokunnalle antamiensa luottamuksellisten lausuntojen sisällön vaikuttaakseen päätösprosessiin.
Normaalisti länsimaisessa yhteiskunnassa ei ole vahvaa perustuslain ennakkokontrollia vaan tuomioistuimissa tapahtuva jälkikontrolli. Ennakkokontrolli on ongelmallinen siitä syystä, että lainsäädännön käytännön toteutumisesta ei ole tietoa. Jälkikontrollissa sen sijaan kaikki tosiasiat ovat tiedossa.
Lavapuron ja Scheininin poliittinen valtiosääntöaktivismi on vakava uhka perustuslaille ja sen tärkeimmälle periaatteelle, demokratiaperiaatteelle. Tutkijat eivät kerro, miten hallintovaliokunnan kanta olisi ristiriidassa länsimaissa hyväksyttyjen ja mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen periaatteiden kanssa. Tarkoitus on siis vain pyrkiä estämään eduskuntaa tekemästä oman kannan vastaista päätöstä. Tutkijoiden olisikin syytä antaa demokratian toimia. Jos he ovat tyytymättömiä, voivat he aikanaan tuoda esille argumenttinsa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Perustuslain eduskunnassa tapahtuva ennakkokontrolli on hyvä. Mutta perustuslakiamme loukkaa, jos eduskunnan päätöksentekovaltaa rajataan epäasiallisella tavalla.
Kimmo Sasi
varatuomari
oli perustuslakivaliokunnan pj vv. 2003-2011