Julkaistu

Eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit EU asioissa

julkaistu VerkkoUutisissa 13.4.

Sunnuntain eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit. Suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri.
Pääministerin henkilöllä on Suomen menestyksen kannalta suuri merkitys. Pääministeri, jonka talouspoliittiseen johdonmukaisuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan, luo uskoa talouden vakauteen ja siten edellytyksiä investoinneille. Investointien vähäisyys on ollut Suomen talouden ongelma. Juuri niitä tarvitaan, jos työllisyyttä halutaan edelleen parantaa.
Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana tämän vuoden toisella puoliskolla. Puheenjohtaja voi vaikuttaa käsiteltävien asioiden agendaaan. Taitava puheenjohtaja voi matalalla profiililla edistää oman maansa etuja. Hyvä puheenjohtaja hankkii myös kunnioituspääomaa. Sitä voi käyttää oman maaansa hyväksi tulevissa vaikeissa tilanteissa.
Suomen puheenjohtajakausi alkaa 1.7. Pääministeri joutuu varsin pian hallituksen muodostamisen jälkeen hyppäämään tärkeään kansainväliseen rooliin.
Suomen ensimmäinen puheenjohtajakausi 1999 onnistui erittäin hyvin siksi, että pääministeri Lipponen tunsi EU-asiat, oli niistä innostunut ja oli tehtävään lähtiessään täysin päivitetty.
Petteri Orpon edellytykset toimia puheenjohtajamaan pääedustajana ovat hyvät. Hän on täysin sisällä EU:n nykyisessä päätöksenteossa, eikä tarvitse kiireellistä tukiopetusta. Hänellä on suurimman ryhmän EPP:n tiivis ja elävä kontaktiverkko sekä luottamuspääomaa. Hänellä on intoa EU-asioihin. Ja hänellä on myös tarpeellinen kielitaito.
EU-puheenjohtqjuus on suuri mahdollisuus. Se ei saa hautautua muiden asioiden alle.
Petteri Orpo on sisäministerinä käsitellyt EU:ssa turvallisuuskysymyksiä. Minun mielestäni Suomen tulee nostaa EU-puheenjohtajakautensa ohjelmaan EU:n turvallisuuspolitiikan vahvistaminen ja EU:n suhde Venäjään.
EU:n on määrätietoisesti annettava selkeämpi sisältö EU:n turvallisuuspoliittiselle solidaarisuuslausekkeelle ja vahvistettava keskinäistä yhteistyötä yhteisen turvallisuuden lisäämiseksi. Kaikki tavat, joilla vahvistetaan tukea Suomen alueen koskemattomuudelle, ovat meille liittoutumattomana maana tärkeitä.
Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi EU-maiden myötävaikutuksella on syntynyt MInskin sopimus. Sopimuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan ole juurikaan edennyt ensi sijassa Venäjän laiminlyöntien johdosta.
Suomella on vahvaa Venäjä-osaamista ja kontakteja. Suomen puheenjohtajakauden aikana kannattaisi ottaa pöydälle EU:n ja Venäjän suhteet. Tavoitteeksi tulisi asettaa nykyisen konfliktitilanteen vähittäinen purkaminen. Venäjän talouden haasteiden vuoksi Venäjältäkin saattaa vähitelleen löytyä ymmärrystä sille, että Ukrainan ja Venäjän lähialueiden tilanteelle pitää vähitellen löytyä ratkaisuja. Pysyvä kriisi ei hyödytä ketään.

Kimmo Sasi
Eurooppaministeri 1999-2002 ja eurovaaliehdokas

Julkaistu

Mukana Pohjoismaiden yhteisessä ensimmäisessä EU-vaalikeskustelussa

Pohjoismaiden neuvosto järjesti ma 8.4. Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä Kööpenhaminassa ensimmäisen pohjoismaisen EU-vaalikekustelun, johon osallistuin. Mukana oli kärkiehdokkaita Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Kansainvälinen media oli hyvin paikalla.

Keskustelussa oli kolme teemaa: Pohjola Brexitin jälkeen, ilmastopolitiikka ja puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.

Keskustelussa oltiin yksimielisiä, että Britannian lähtö heikentää pohjoismaiden asemaa.  Meidän täytyy tiivistää yhteistyötä muiden kumppanien kanssa. Pohjoismaat ovat monen kansainvälisen tilaston kärjessä. Siksi esitin lisäksi, että meidän täytyy olla aloitteellisempia EU:n uudistamisessa varsinkin niillä aloilla, joilla luodaan taloudellista kasvua.

Ympäristökysymyksissä pohjoismaat ovat vastuullisia. Esille tuli ympäristötoimien tehokkuuden merkitys. Ydinvoiman päästöjä vähentävä merkitys on suuri.

Turvallisuuspolitiikassa todettiin Itämeren turvallisuustilanteen kärjistyminen. Turvallisuusuhkien torjuminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla tasoilla myös kyberuhkien aktiivista torjuntaa. EU ei ole sotilasliitto ja Nato vastaa Länsi-Euroopan puolustuksesta. Korostin, että Eurooppa ei voi olla USA:n puolustuskyvyn varassa. EU-maiden yhteisen puolustuskyvyn ja solidaarisuuden pitää olla tasolla, että jokainen tietää, että EU-maan kimppuun hyökkääminen ei voi johtaa menestykseen.

(Lisätietoja kokouksesta www.norden.org)

Julkaistu

Talous on vaalien tärkein kysymys

Kaupunki Sanomat 4.4.2019

Tähän asti vaalien keskusteluimpia kysymyksiä ovat olleet lihavero, lentovero, polttomoottorien kielto ja lisämenojen määrä sekä mihin ne kohdennetaan. On syntynyt vaikutelma, että mitä enemmän luvataan, sitä enemmän sillä kannatusta ostetaan.
Puolueet valmistautuvatkin jo siihen, miten selittävät, kuinka muut puolueet estivät luvatut menolisäykset. Ja ainakin valtiovarainministeriötä voi aina käyttää syntipukkina.
Vaalien tärkein kysymys on kuitenkin, kuinka valmisteudumme seuraavaan laskukauteen, joka jo kolkuttelee ovella.
Valtio on velkaantunut siinä määrin, että elvyttämiseen ei juurikaan ole varaa. Euroopan keskuspankki ei voi enää laskea korkoja, kun ne jo nyt ovat negatiiviset. Seuraavaan lamaan mennään huonoista asetelmista.
Ensi vaalikauden alussa pitää keskittyä menolisäysten ja verokevennysten sijasta valtiontalouden vahvistamiseen. Lisäsääntöjäkin tarvitaan kaikkein tarpeettomimmista menoista. Tämä antaa mahdollisuuden siihen, että laman alkaessa ei jouduta paniikkisäästöihin, jotka lisäisivät työttömyyttä dramaattisella tavalla.
Hyvinvointia ei osteta vain rahankäyttöä lisäämällä. Olennaista on, mitä kaikkea sillä rahalla tehdään. Tutkimus tarvitsee lisää rahaa. Mutta on todistettu, että mitä enemmän rahaa tutkimukseen laitetaan, sitä tehottomammin sitä käytetään. Näin siirtämällä tutkimusresursseja ns. pop-aiheista elinkeinojen kasvua editävään tutkimukseen, saadaan enemmän yhteiskunnallista hyötyä aikaan.
Koulutus on investointi tulevaisuuteen. Mutta ei riitä, että näin todetaan. On huonoja ja hyviä investointeja. Siksi koulutuksesta saatava hyöty on laskettava hyvin tarkkaan ja laitettava koulutukseen siellä, missä tuotto on paras.
Eniten laukalle ovat karanneet ilmastotoimet. Suuren innostuksen vallassa syntyy jatkuvasti uusia ideoita. Ruotsi käytti lentovero vuoden verran. En havainnut, että lentäminen olisi vähentynyt. Ainoa seuraus oli, että vähävaraisten menoja hieman lisättiin.
Juuri ympäristötoimissa pitäisi arvioida tarkkaan hyöty ja kustannukset. Ydinvoima on tärkein Suomessa ilmastopäästöjä vähentänyt toimi. Ydinvoiman verotus on ankaraa, eikä sitä tueta. Tuulivoimatuesta saataisiin satoja miljoonia koulutukseen vuosittain ja ydinvoiman lisätuotot antaisivat vielä lisärahoitusta. Siksi seuraavan eduskunnan tärkein ilmastoteko onkin Loviisan ydinvoimaloiden jatkolupa. Siinä asiassa todella punnitaan, ketkä ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Nyt puolueet kertovat lisäävänsä työllisyyttä. Mutta kukaan ei kerro keinoja. Valitetavasti talouden kasvun heiketessä, työllisyysaste todennäköisesti laskee. Näin siitä ei saada lisärahoitusta.
Työttömyyden kovan ytimen murtamiseen eivät porkkanat enää auta, vaan tarvitaan myös keppiä. Työtä on nykyistä tehokkaammin otettava vastaan ja palkkajoustolla ja palkkatuella on pitkäaikaistyöttömiä saatava työelämän syrjään. Nyt kun vielä nousukausi jatkuu, työpaikkoja on helpompi löytää. Siksi vaikeat toimeet ovat kiireellisiä.
Väestö vanhenee. Veronmaksajia on vähemmän. Seuraavan hallituksen onkin aloitettava työnsä arvioimalla, mihin kaikkeen meillä on varaa pitkällä tähtäimellä.

Kimmo Sasi

Valtiovarainvaliokunnan pj 2011-2015
Kokoomuksen eurovaaliehdokas