julkaistu VerkkoUutisissa 13.4.

Sunnuntain eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit. Suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri.
Pääministerin henkilöllä on Suomen menestyksen kannalta suuri merkitys. Pääministeri, jonka talouspoliittiseen johdonmukaisuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan, luo uskoa talouden vakauteen ja siten edellytyksiä investoinneille. Investointien vähäisyys on ollut Suomen talouden ongelma. Juuri niitä tarvitaan, jos työllisyyttä halutaan edelleen parantaa.
Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana tämän vuoden toisella puoliskolla. Puheenjohtaja voi vaikuttaa käsiteltävien asioiden agendaaan. Taitava puheenjohtaja voi matalalla profiililla edistää oman maansa etuja. Hyvä puheenjohtaja hankkii myös kunnioituspääomaa. Sitä voi käyttää oman maaansa hyväksi tulevissa vaikeissa tilanteissa.
Suomen puheenjohtajakausi alkaa 1.7. Pääministeri joutuu varsin pian hallituksen muodostamisen jälkeen hyppäämään tärkeään kansainväliseen rooliin.
Suomen ensimmäinen puheenjohtajakausi 1999 onnistui erittäin hyvin siksi, että pääministeri Lipponen tunsi EU-asiat, oli niistä innostunut ja oli tehtävään lähtiessään täysin päivitetty.
Petteri Orpon edellytykset toimia puheenjohtajamaan pääedustajana ovat hyvät. Hän on täysin sisällä EU:n nykyisessä päätöksenteossa, eikä tarvitse kiireellistä tukiopetusta. Hänellä on suurimman ryhmän EPP:n tiivis ja elävä kontaktiverkko sekä luottamuspääomaa. Hänellä on intoa EU-asioihin. Ja hänellä on myös tarpeellinen kielitaito.
EU-puheenjohtqjuus on suuri mahdollisuus. Se ei saa hautautua muiden asioiden alle.
Petteri Orpo on sisäministerinä käsitellyt EU:ssa turvallisuuskysymyksiä. Minun mielestäni Suomen tulee nostaa EU-puheenjohtajakautensa ohjelmaan EU:n turvallisuuspolitiikan vahvistaminen ja EU:n suhde Venäjään.
EU:n on määrätietoisesti annettava selkeämpi sisältö EU:n turvallisuuspoliittiselle solidaarisuuslausekkeelle ja vahvistettava keskinäistä yhteistyötä yhteisen turvallisuuden lisäämiseksi. Kaikki tavat, joilla vahvistetaan tukea Suomen alueen koskemattomuudelle, ovat meille liittoutumattomana maana tärkeitä.
Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi EU-maiden myötävaikutuksella on syntynyt MInskin sopimus. Sopimuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan ole juurikaan edennyt ensi sijassa Venäjän laiminlyöntien johdosta.
Suomella on vahvaa Venäjä-osaamista ja kontakteja. Suomen puheenjohtajakauden aikana kannattaisi ottaa pöydälle EU:n ja Venäjän suhteet. Tavoitteeksi tulisi asettaa nykyisen konfliktitilanteen vähittäinen purkaminen. Venäjän talouden haasteiden vuoksi Venäjältäkin saattaa vähitelleen löytyä ymmärrystä sille, että Ukrainan ja Venäjän lähialueiden tilanteelle pitää vähitellen löytyä ratkaisuja. Pysyvä kriisi ei hyödytä ketään.

Kimmo Sasi
Eurooppaministeri 1999-2002 ja eurovaaliehdokas