EU:n osoitettava Britannialle tiekartta

Kimmo Sasi ja Pertti Salolainen Brexitista

 

Keskustelimme Pertti Salolaisen kanssa Britanian erosta EU:sta ja kuinka paljon vahinkoa se voi aiheuttaa myös Suomelle.  Toivomme, että järki voittaisi Lontoossa. Päätimme kertoa, millä strategialla se mielestämme onnistuisi.

Tässä itse mielipidekirjoitus, julkaistu HS:ssa la 19.1.2019:

EU:n osoitettava Britannialle tiekartta

Winston Churchill puhui 1946 toisen maailmansodan kokemusten perusteella tarpeesta rakentaa Euroopan Yhdysvallat. Britannia liittyi Euroopan yhteisöihin kuitenkin vasta 1973. Saksan ja Ranskan akseli on vienyt kehitystä yhä syvempään unioniin. Yhdistyneet kuningaskunnat sen sijaan on halunnut ensisijassa yhteismarkkina-aluetta. Britannian ja unionin suhde on ollut koko ajan jännitteinen. Siksi ei ollut täysin yllätävää, että kansanäänestys päätyi Brexitin kannalle.
Eroprosessi Britanniassa on ollut kaoottinen. On eron vastustajia, täyden eron kannattajia ja hallitun eron kannattajia ja erosopimukseen tyytymättömiä. Vaikka kyse on tärkeimmästä toisen maailmansodan jälkeisestä päätöksestä yhteistä kansallista henkeä ei ole syntynyt. Brittiparlamentaarikkojen puheenvuorot edustavat perusteetonta toiveajattelua. Parlamentin erosopimuksen hyvin selvästi hylkäävä päätös on osoitus siitä, että koko eroprosessi on ajautunut raiteiltaan. Pääministeri May on oikeassa siinä, että ”äänestys ei kerro kuitenkaan mitään siitä, mitä alahuone kannattaa”.
EU on viisaasti pysyttäytynyt brittiläisen keskustelun ulkopuolella. Ulkoa annetut neuvot kääntyvät yleensä itseään vastaan. Pääministeri May voi tehdä vielä uuden ehdotuksen tai parlamentti voi ottaa prosessin haltuunsa. Mutta emme usko, että ne johtaisivat alahuoneessa tosiasioiden tunnustamiseen ja prosessin hallittuun etenemiseen.
Siksi ehdotamme, että Suomi olisi aktiivinen ja EU osoittaisi tiekartan brittiparlamentille, jotta se joutuisi tekemään selkeät valinnat ja ottamaan vastuun päätöksistään.
EU:n pitää todeta, että erosopimuksesta ei enää miltään osin neuvotella. Muita signaaleja ei saa antaa. Brittien epärealistiset toiveet on nyt haudattava. Sen sijaan poliittisen julistuksen viitoittamaan ja myöhemmin neuvoteltavaan uuteen suhteeseen voidaan ottaa uusia elementtejä, kun niistä aikanaan yhdessä sovitaan. Erosopimuksen hyväksymiselle pitäisi antaa määräaika helmikuun puoliväliin, jotta täydellisen eron valmisteluun olisi edes jonkinlainen mahdollisuus.
Tämän jälkeen vaihtoehtoja olisivat vain täydellinen sopimukseton ero tai jäsenyyden jatkaminen nykyisin ehdoin. Tärkeää olisi myös, että EU toteaisi, että eropäivän lykkäämistä 29.3. jälkeen EU ei ole valmis hyväksymään.
Tästä olisi kuitenkin yksi poikkeus. Jos parlamentti päättää järjestää kansanäänestyksen sopimuksettomasta erosta tai jäsenyyden jatkamisesta, sille annettaisiin tarvittava välttämätön aika. Kun eroneuvotteluille annettiin valtuus kansanäänestyksellä, on kohtuullista, että kansa saa äänestää lopputuloksesta kahden selkeän vaihtoehdon välillä.
Vaikka EU:n aktiivisuus muodostaa nykyilmapiirissä riskin, uskomme, että onnellisin ratkaisu, jolle näemme parlamentissa olevan mahdollisuuksia, olisi uusi kansanäänestys. Tänä päivänä pelot ohjaavat äänestäjien ratkaisuja. Tällä kertaa huoli äkillisestä täydellisestä erosta, sen aiheuttamista ongelmista ja tiestä tuntemattomaan sekä ainakin huonompaan taloudelliseen tilanteeseen, voisivat johtaa Brexitin peruuntumiseen.
Tämä olisi onnellista kahdesta syystä. Me tarvitsemme Britanniaa, koska se on uudistusmielinen vapaakauppaa tukeva maa. Koko Brexit-prosessin peruuntuminen osoittaisi, että EU-jäsenyydestä saatavat hyödyt selkeästi voittavat haitat.

Pertti Salolainen
ent. eurooppaministeri, EU-jäsenyyssopimusneuvottelija, Helsinki

Kimmo Sasi
ent. eurooppaministeri, Tampere

EU:n osoitettava Britannialle tiekartta
Sasin ja Salolaisen ehdotus

Vastaa