Kysymykset, joihin Suomen NATO-jäsenyyttä miettivän pitäisi vastata:

Kannattaako Suomen suvereenisuutta puolustaa?

Itsenäistyttyään Venäjästä hyvinvointi Suomessa on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin Venäjällä.

Suomalainen elämänmuoto ja kulttuuri ovat elinvoimaisia ja kehittämisen arvoisia.

Suomalainen demokratia, oikeusvaltio, ja ihmisoikeudet, erityisesti sananvapaus, ovat luoneet yhteiskunnan, jossa ihmiset ovat tutkimuksen mukaan maailman onnellisimpia.

  • Kohdistuuko Suomeen sotilaallista uhkaa?

Suomen historian aikana Suomi on ollut sodassa Venäjän kanssa jokaisena vuosisatana, viimeksi 1939, jolloin hyökkäämättömyys sopimuksen solminut Suomi ilman omaa syytään joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.

Presidentti Putin on kirjoittanut Venäjän historiaa koskevassa artikkelissaan 12.7.2021, että bolsevikit tekivät valtavan rakenteellisen virheen 1917-1922 salliessaan itsenäisten valtioiden synnyn Venäjän keisarikunnasta valtansa varmistamiseksi ja kirjoittaessaan perustuslain, jossa Neuvostoliitto ei ollut keskusvalta vaan valtioiden liitto.

Venäjä on vahvistuttuaan käyttänyt sotilaallista voimaa lähialueillaan alueiden valtaamiseksi Georgiassa 2008 ja Ukrainassa 2014.

Venäjä on 24.2.2022 ryhtynyt provosoimattomaan massiiviseen sotaan kokonaisen naapurimaan, Ukrainan, valloittamiseksi ja sen poliittisen johdon vaihtamiseksi.

Venäjä on ilmoittanut, että Suomella ei ole itsenäisenä valtiona oikeutta päättää suvereenisti omista sotilaallisen varautumisen vaihtoehdoistaan.

  • Kykeneekö Suomi itse puolustamaan itseään sotilaallisesti Venäjää vastaan?

Suomi on historiassaan aina itsenäisyyteensä saakka taistellut yhdessä Ruotsin kanssa.

Suomi taisteli yksin Venäjää vastaan 1939. Venäjällä olisi ollut mahdollisuus valloittaa Suomi, jos se ei olisi pelännyt joutuvansa vastakkain tulevien liittolaistensa kanssa.

Suomi taisteli 1941 Saksan avustamana ja ilman tuota apua Venäjä olisi kyennyt valloittamaan Suomen.

Maiden väestöjen erisuuruisuus ja myös armeijoiden voiman erisuuruisuus merkitsee sitä, että jos muita tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, Venäjä kykenee sotilaallisesti valloittamaan Suomen.

  • Voiko Suomi välttää sodan?

Suomi voi aina välttää sodan suostumalla Venäjän vaatimuksiin.

Vaatimuksia emme tiedä, mutta historia vuodesta 1809 osoittaa, että ne voivat olla itsenäisyyden menetys, Moskovasta asetetun hallinnon hyväksyminen (1939), alueluovutukset (1940) tai vaikutusvalta/veto-oikeus Suomen tekemiin päätöksiin (1958, 1974).

  • Voiko Suomen Natojäsenyys turvata rauhan?

Naton historian aikana yhteenkään Natomaahan ei ole hyökätty.

Natomaiden väestömäärä, taloudelliset ja sotilaalliset resurssit sekä teknologinen edistyneisyys turvaavat sellaisen sotilaallisen ylivoiman, että hyökkääjä tietää häviävänsä, mikä on tehokas este hyökkäykseen ryhtymiselle.

Ulkoministeri Lavrov on todennut 6.6.2016 Suomen ulkoministerin tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että jokainen tietää, ettei Venäjä hyökkää Naton jäsenmaata vastaan eikä Venäjällä ole mitään sellaisia suunnitelmia.

Natoon kuuluu kolme ydinasevaltiota. Ydinaseiden käytön pelko on estänyt kylmän sodan aikana ja sen jälkeen suorat sotilaalliset toimet ydinasevaltioiden välillä. Ukrainan sodassa länsi auttaa Ukrainaa, mutta ei lähetä omia sotilaitaan, jotta ei synny sotaa ydinasevaltioiden välillä. Tällä logiikalla Venäjä voi tehdä erilaisia vaikutusyrityksiä Nato-Suomeen, mutta ei ryhdy sotilaallisiin toimiin Nato-sateenvarjon (art 5) vuoksi.

  • Onko Naton yhteisen puolustuksen sitoumus (art 5) uskottava?

Hyökkäys Natomaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita vastaan. Siitä seuraa jäsenmaille velvollisuus auttaa ja puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Jäsenmaat kuitenkin itse harkitsevat, miten ne auttavat hyökkäyksen kohteena olevaa jäsenmaata.

Nato-maat ovat kuitenkin kehittäneet valmiudet vastustaa aseellisia hyökkäyksiä. Tämä strateginen suunnittelu takaa sen, että Nato-maiden toiminta hyökkäystilanteessa on selkeää ja johdonmukaista. Tilanteen kehittyessä sotilaalliseen hyökkäykseen hyökkäyksen kohteeksi joutunut valtio tietää, mitä tukea se saa. Suunnittelussa pidetään huolta siitä, että saatu apu on riittävää.

Yhteisen tiedustelutiedon jakaminen ja hyödyntäminen tehostaa yhteistoimintaa ja liittää jäsenmaiden toiminnot tehokkaasti yhteen.

Ainoa riski sille, että apua ei saa, syntyy, jos maa itse YK:n peruskirjan vastaisesti provosoi sotatilanteen. Tämän johdosta Nato-mailla on intressi valvoa myös omien jäsenmaidensa toimintaa Euroopassa, jotta niiden toiminta ei aiheuta uhkaa rauhalle.  

Nato on puolustusliitto.

  • Parantaako Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys Euroopan rauhaa ja turvallisuutta?

Entisiä Venäjän keisarikunnan alueita itsenäisinä valtioina ovat Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Baltian maat ja Suomi. Siksi näihin maihin kohdistuva sotilaallinen uhka on ilmeisin.

Naton jäsenmaista suurin uhka kohdistuu Baltian maihin niiden koon ja oman vajavaisen puolustuskyvyn johdosta. Maiden puolustaminen on myös haasteellista ilman Ruotsin ja Suomen ilmatilan hyödyntämistä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tekevät Itämerestä Naton sisämeren. Se olennaisesti helpottaa kaikkien alueen Nato-maiden puolustamista. Naton sotilaallinen ylivoima on huomattava.

Baltian maiden Nato-jäsenyys on jo nyt ratkaisevalla tavalla vakauttanut niiden asemaa ja turvallisuutta. Kaikkien Itämeren maiden Nato-jäsenyys vakauttaa edelleen alueen vakautta ja poistaa pienimmänkin mahdollisuuden koetella Naton puolustussitoumuksen pitävyyttä.

  • Vahvistaako Suomen Nato-jäsenyys Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa?

Suomi liittyi EU:n jäseneksi voidakseen vaikuttaa joka tapauksessa itseään koskeviin päätöksiin. Venäjä haluaa mitä ilmeisimmin suunnitella Euroopan turvallisuuspoliittista tulevaisuutta suurvallan, USA:n, kanssa. On vain yksi pöytä, jossa USA keskustelee kumppaneidensa kanssa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista. Se on Nato. Suomen pitää olla niissä neuvottelupöydissä, joissa sen tulevaisuudesta keskustellaan.

Suomella on hyvä tuntemus ja ymmärrys Venäjästä. Venäjä on Naton haaste. Siksi Suomen mielipiteillä Natossa on Suomen kokoa suurempi merkitys.

  • Riittäisikö EU:n solidaarisuuslauseke Suomelle hyökkäyksen tapahtuessa?

EU:n peruskirjan solidaarisuuslauseke (art 42.7) velvoittaa EU:n jäsenmaat antamaan harkintansa mukaan apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Lauseke kuitenkin toteaa, että Nato-maat hoitavat puolustuksensa Naton avustuksella ja liittoutumattomat maat ottavat huomioon liittoutumattomuutensa.

EU:lla on kyllä sotilaskomitea, mutta sillä ei kuitenkaan ole mitään yhteistä puolustusta ja siihen liittyvää todellista suunnittelua.

Pohjois-Euroopan todellinen puolustustuki voi tulla vain USA:lta ja Britannialta, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita.

EU:n vaikutuskeinot perustuvat lähinnä taloudellisiin pakotteisiin, joilla on rankaiseva vaikutus, mutta ei puolustusta tehostavaa vaikutusta.

Ukrainan kriisissä erityisesti Saksan mutta myös Ranskan toiminta ei ole osoittanut Ukrainan silmissä sellaista solidaarisuutta, jota olisi voinut odottaa EU:n ja Ukrainan yhteistyön puitteissa.

Vahvistaako Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pohjoismaista identiteettiä?

Norja, Tanska ja Islanti ovat Naton perustajajäseniä. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus on suurin jakolinja ja solidaarisuusvaje pohjoismaiden välillä. Tätä haittaa on koettu korjata yhteisillä sotaharjoituksilla pääasiassa Naton puitteissa ja erilaisilla yhteistyöverkostoilla.

Pohjoismaiden kuuluminen samaan puolustusliittoon olisi pisin yksittäinen loikka pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä sitten vuoden 1952. Solidaarisuudesta turvallisuudessa tulisi todellisuutta puheiden ja lupausten sijasta.

Pohjoismaat ottaisivat enemmän yhteistä vastuuta Pohjois-Euroopan turvallisuudesta. Pohjoismaista tulisi vaikutusvaltainen ryhmä Naton toiminnassa.