Kimmo Sasi 15.5.2019

Suomi toimii EU:n puheenjohtajana 1.7.2019 alkaen. Puheenjohtajakauden ohjelmasta on laadittu eduskunnan suuressa valiokunnassa raakaversio, jota uusi hallitus voi käyttää hyväkseen lopullisen ohjelman valmistelussa. Puheenjohtajakausi antaa aina mahdollisuuden jäsenmaalle tuoda agendalle itselleen tärkeitä asioita.

Suomelle oma kansallinen turvallisuus on erittäin tärkeä. Suuri huolenaiheemme on epävakaus Venäjän ja EU:n välisellä alueella ja erityisesti Ukrainassa. Konfliktia ei ole kyetty ratkaisemaan, vaan se luo jatkuvaa epävakautta Eurooppaan. Sanktioilla on kielteinen taloudellinen vaikutus erityisesti Venäjään, mutta myös meille.

EU:n Venäjä-osaaminen on rajallista. Sen sijaan Suomi tuntee perinteisesti Venäjän hyvin sekä historiallisesti että myös tämän päivän sielun elämän. Presidentti Niinistö on säilyttänyt keskusteluyhteyden presidentti Putiniin koko ajan. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on ollut keskeinen toimija Ukrainan kriisissä toimiessaan ETYJ:n presidenttinä ja toimiessaan nyt ETYJ:n rauhanvälityksen vetäjänä, erikoisedustajana.

Suomen kannattaisikin puheenjohtajakaudellaan käynnistää uuden Venäjä-ohjelman valmistelu. Siinä pitäisi pyrkiä luomaan tiekartta Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi Minskin sopimuksen pohjalta tavalla, jossa Ukrainan suvereenisuus turvataan, mutta myös Venäjän turvallisuusintressit otetaan huomioon.

EU:n pitäisi pyrkiä parempaan yhteistyöhön Venäjän kanssa, mutta samalla yhteistoiminta pitäisi ehdollistaa Venäjän omiin toimiin. Erityisen tärkeitä olisivat turvallisuutta vakauttavien toimien lisäksi oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen Venäjällä. Jotta yhteistoiminta taloudellisella alalla voi kehittyä, on liiketoimintaympäristön oltava tasapuolinen ja oikeusturvan taattu. EU:lle on tärkeää, että Venäjä eristyksen sijasta pyrkii jälleen osaksi eurooppalaista taloa.

Suomen pitää siis käyttää puheenjohtajakaudellaan parhaita voimiaan meille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös oman arvostuksemme lisäämiseksi.